Erlund-Talo

Tarjoamme teille yksilöllisiä hirsirakennuksia suurista julkisista rakennuksista aina hevostalleihin ja kuljetettaviiin jalasmökkeihin. Jokainen rakennusprojekti käydään läpi yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan!

Erlund-talo on energiatehokas

Seinien lämpöarvoa ei tehdä hirttä paksuntamalla, vaan lämmöneristeellä. Seinärakenne vastaa lämpöarvoltaan 82 cm paksua massiivihirsiseinää. Uudet yhä kiristyvät lämpömääräykset sopivat mainiosti Erlund-seinärakenteelle.

Erityinen rakenne

Patentoimamme Erlund-seinä perustuu siihen että sisäpuolinen rakenne (92mm höylähirsi) on paksumpi ja tiiviimpi kuin eristeen ulkopuolella oleva ulkovuoraus. Näin kosteus pääsee haihtumaan ohuemman vuorauslaudoituksen kautta.

Tämän vuoksi talon seinärakenteeseen ei synny home- tai lahovaurioita. Eristeenä Erlund-talossa käytetään puukuidusta valmistettua sellueristettä, jonka hyviä puolia ovat ekologisuuden lisäksi mm. eristeen palamattomuus.

Hirsikehikko on näin ollen suojassa lämmöneristeen sisäpuolella säältä sekä auringon vaikutuksilta. Tämän ansiosta vältämme muovien ja höyrysulkujen tarpeen seinärakenteessa, joten seinä pysyy hengittävänä ja homevapaana.

Seinärakenteen historia

Vuodesta 1993 olemme valmistaneet yli 1000 Erlund-taloa ja sen toimivuus on todettu toimivaksi niin Shetlannin saaren kosteassa ilmastossa, kuin Suomen lapin kylmyydessä ja Espanjan lämmössä. Hyvin energiatehokas rakenne auttaa pitämään taloa talvella lämpimänä ja kesällä viileänä.

Rakenneleikkaus Erlund-seinärakenteesta

VTT:n tutkimus Erlund-seinärakenteesta

Alla muutamia poimintoja Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) tekemästä tutkimuksesta. Tutkimus käsitteli Erlund-talon rakenteiden lämpö- ja kosteustekniikkaa. Poiminnat ovat johtopäätökset kappaleesta.

Koko tutkimuksen löydät TÄÄLTÄ.

Hirsirungon kuivuminen

Mittaustulosten mukaan hirsirungon sijoittaminen lämmöneristyksen sisäpuolelle on kosteusteknisesti edullista. 92mm paksu höylähirsi oli kuivunut lähelle tasapainokosteutta vajaan vuoden aikana. Tällöin myös kuivumisesta aiheutuva puun kutistuminen on käytännössä päättynyt ja puun kosteus on turvallisella alueella.

Ulkoverhouspaneelin kuivuminen

Mittausten mukaan ulkoverhouspaneelin kosteuspitoisuus vaihtelee selkeästi vuodenaikojen mukaan. Kuivinta on loppukesästä ja kosteuspitoisuus on korkeimmillaan lopputalvesta. Ilmansuuntien ja auringon säteilyn kuivattavaa vaikutusta ei voida mittaustuloksissa havaita. Syynä on ilmeisesti rakennuksen suojainen sijainti ja auringon säteilyä varjostava ympäristö. Kosteusteknisen toiminnan kannalta ulkoverhous on käytännössä turvallisella alueella. Tosin ulkoilmaan kosketuksissa olevan puun kosteus talvella nousee, kun ulkoilman suhteellinen kosteus on korkea. Vastaavasti on ulkolämpötila kuitenkin matala, joten esim. homeen kasvuedellytykset ovat heikot. Verhouksen kuivuminen alkaa heti ulkolämpötilan noustessa ja suhteellisen kosteuden aletessa.

Yläpohjan kuivuminen

Mittaustulosten mukaan yläpohjan tuulensuojana käytetty kuitukangas salli alapuolisen rakennuskosteuden nopean kuivumisen ylöspäin katon tuuletusväliin. Koska tuulensuoja toimii samalla aluskatteena, pääsee mahdollinen yläpuolinen kondenssivesi valumaan aluskatteen pintaa pitkin räystäsreunoille. Aluskatteen kanssa kosketuksissa olevat tiiliruoteiden korotusrimat pysyivät kuitenkin mittauskohdissa niin kuivina, ettei merkkejä kondenssiveden aiheuttamasta ylimääräisestä kosteuskuormasta todettu.

Sisäkuvia